Lomalaisen jaarittelua

Mulla on loma! Ensimmäinen kokonaan palkallinen loma ikuisuuteen, siis oikeesti ikuisuuteen. En muista millon viimeks olis ollu loma mistä saa rahaa. Oikeasti mulla oli kertyny vain kaks palkallista mutta olin ahkera ja tein sisään loput kolme pvää. 22,5h piti ahkeroida ja helposti sain kerrytettyä. Tuntuu et oon niin kauan tehny dunissa vähintään 9h pvää että en se normaali 8h tuntuu hirveen lyhyelle päivälle.

Duunikaveri muistutti mua että oohan sitte lomalla etkä mieti työjuttuja. Oli ihan aiheellinen muistutus ja viikonlopun psyykkasin itteeni olemaan ajattelematta niitä. Hyvin oon näin tokaan päivään asti onnistunu. Ollaan tosiaan oltu jo viikonloppuna minilomalla, nähty kavereita, oon maalannu tuolin, siivoillu ja neulonu. Toki töitä oon miettiny mutta vain niin et onpa kiva olla lomalla. Tuntuu tosin että musta on tullu vanha kun lomallakin herään aikasin. Tänään nousin jo ennen kasia. On siinä hyväkin puolin et herää aikasin, päivä tuntuu pitkältä!

Oon ehkä täälläkin märissyt aiheesta neulemojo ja sen puute. Sophien kun sain valmiiksi ni tuntuin et MIKÄÄN ei kulje. Alotin töitä ja purin. Koitin tehä wip:ejä valmiiks mut silti tuntui et mikään ei kulje. Sunnuntaina selailin sitte ravelryn projektisivua ja kauhistelin kuinka paljon mulla onkaan kesken töitä. Sielt sitte innostuin kahesta työstä jotka olin kylläkin jo saanut valmiiksi mutta ne oli kivat neuloa. Pimpelliese ja 3 color cowl. Alotin uhkarohkeasti ne molemmta ja tuntuu et niiden kummankin tekeminen nyt kulkee aika hyvin..




Meille on kotiin eksynyt uusi huonekalu. Keinutuoli. Porukoilla oli tuollainen ylimääräisenä ja ne sitten toi sen meille. Pakko myöntää että olin ite alkuun vähän sitä vastaan. Nyt jälkikäteen en tajua että miksi. Tuo tuolihan on meille täydellinen! A vähän huolsi sitä ja rapsi pahimmat maalirämmäleet jotka repsotti niin pois. Tarkoitus oli että maalattais tuo mutta meistä se näyttää parhaalle tollasena kuluneena. Perheessä nyt sitte illan käninät saadaan siitä että kuka tuossa saa istua.
Allekirjoittanut on aika hyvin hanurinsa juurruttanut tuohon ja oon apupöydän(jakkaran) ottanu tuohon viereen että saa juttuja siihen :D
A:n kanssa haettiin jokunen vko sitten isoja lankkuja/pölkkyjä/mitälie ja aateltiin että tehdään niistä jotain. Saatiin täs nyt päätettyä että mitä ja millanen. Jätän kuitenkin salaisuudeksi toistaseks ja laittelen sitten kuvia kun on valmis. Mä oon vaihekuvia jo nähny ja voi jumalaare kun siitä on tulossa hieno. Yks sisustuksellinen haave on ehkä toteutumassa ;)



Ostin Suomalaisesta pari pokkariakin ja yritän TAAS lukea tollasia paperiversioita. Oon tykästynyt lukemiseen e-kirja muodossa ja noi paperiversiot tuntuu vaikealle jostain syystä. Olivat kuitenkin alennuksessa ni päätin koittaa.

Pimpelliese

Tuon huivin tekeminen on varsin kivaa. Jatkuvasti ajatus et jos viel yhen kolmion teen ja sit niit tulee vaan tehtyä. Näppärän kokoinen reissuneulekin. Josta päästään aasinhännällä aiheeseen reissu. Ollaan nyt v.loppuna lähdössä BIF:iin. Suomeksi Bug in Finn eli volkkaritapahtuma jossain missälie. Oon siit lähtien ku selvis että ollaan menossa ni ollu hieman asennevammainen eikä oo napannu ollenkaan. Nyt kuitenkin jostain on kuoriutunu sellane hyvä fiilis lähteä. Johtuu varmaa osittain siitäkin et sinne on lähössä kivoja tyyppejä mukaan. Parin päivän päästä pitäs pitää kaverin kanssa palaveri ja kauppareissu et mitä tarttee mukaan ja kenelt löytyy mitäkin tarvittavia juttuja. Ihan vähän innostuttaa jo :)

Tänään onkin tyhjä päivä. Kalenterillisesti siis. Ei o sovittuna mitään ja ei oo pakko tehä mitään. Mä oon aika hyvin oppinu nyt vaan nauttii näistä päivistä kun ei ole mitään :) Huomen mennää likkojen kanssa I:n kummitädille mihin tulee tän kummitädin äitikin ja pidetään käsityöpuuhasteluja. Koitan jeesiä vaikeissa jutuissa ja taidan opettaakin miten tehää sukka kärjestä aloittaen. Innostuttaa sekin kovasti. Pitää vaan muistaa pakata jo tänään mukaan tarvittavat jutut ja pari kirjaakin.

Extemporena F83:n kanssa.

Lähdettiin eilen extempore minireissulle niinkin lähelle kuin Helsinkiin. Varattiin huone superkivasta Scandic Paasi-hotellista. Oltiin perillä jo ennen kahta milloin saa chekata huoneeseen ni käytiin käppäilemässä Hakaniemen kauppahallissa. Ai että miten oli ihania ruokapaikkoja mist ois saanu vaikka ja mitä. Ei kuitenkaan ostettu mitään, kuolattiin vain. Torin kautta sitten takaisin hotellille mist sit päästiin huoneeseen.

Tovi siellä pähkäiltiin et mitäs sitten ja päädyttiin lähtemään alakerran Juttutupaan syömään ja sen jälkeen Lintsille kun siellä kerran oli ilmaisiakin laitteita missä likat saa käydä. Juttutuvan ruoka oli aivan överihyvää ja lapsetkin tykkäsivät. Me otettiin A:n kanssa sama hamppariannos ja sekin oli varsin toimiva.

Muonituksen jälkeen suuntima Lintsille. Väkeä oli ihan tarpeeksi. Ei kuitenkaan ihan tukossa onneks. N ja I kävi muutamassa laitteessa, N kävi yhdessä ihan yksin ja oli tosi innoissaan. Kierreltiin ja käveltiin siellä ja ihmelteltiin vekottimia.

Lintsiltä sitten takas hotellille mihin oltiin jo aikasemmin ostettu naposteltavaa jääkaappin ja syötiin sit iltapalaa ja kateltii hauskoja kotivideoita ilta.

Likat unelle ja aikuisille laatuaikaa kaksin. Eipä siinä kauheesti tullu muuta tehtyä kun kateltiin telkkaria ja lueskeltiin lehtiä. Oli kuitenkin hiljasta ja rauhallista olla vaan kaksin :) Tykättiin :)

Vaikuttiko ihan normaalilta? Ihan perus perheretki. Not.

Hakaniemen kauppahallissa ekoja raivareita kun ei halunnut odottaa muita. Hatut lenteli ja laps "meni kiinni".. Torille kun päästiin ni seuraavia raivareita koska ei halunnut pitää kädestä kiinni. Yhdet kaatumisetkin sen takia. Ja me ei oltu vielä edes hotelliin kirjauduttu...

Hotellihuoneessa olemiset meni hyvin kun tila oli rajattu ja ympärillä omia ihmisiä. Ravintolassa meni ihan suht hyvin. Mitä nyt se tarkkaavaisuus oli kaukana toivotusta ja syöminenkin sitä luokkaa.

Lintsillä sitten "riemu ratkesi".. Törmäilyautoissa I sai ahistuksen kun oli niin ennakoimatonta kaikki eikä osannut ottaa sitä tilannetta mitenkään haltuun. Meinasi kesken kaiken nousta autosta ja lähteä liikkuvien autojen keskelle juoksemaan. Onneks ei lähteny mutta itkuksi se meni :/
Mentiin seuraavaan laitteeseen johon mies meni I:n kanssa. No ei  sekään vahvasti mennyt ja laps tärisi pelosta vaikka oli iskän vieressä. Seuraavaan laitteeseen N menikin sitten yksin vaikka I ois halunnu mennä mutta tiedettiin jo tilanteen kulku eikä uskallettu enää siihen päästää.

Loppuajan I oli sylissä tai käveli käsikädessä mut selkeesti oli kuormittunut liikaa melusta ja ihmisistä ja kaikesta.

Itelle jäi reissusta harmistus että I:n kanssa tulee olemaan kaikki vastaavat paljon vaikeampia ja I:n on vaikeampi kokea iloa tollasilla reissuilla. Samalla kuitenkin oli hyvä olo että lapsella on kaksi vanhempaa jotka osaa lukea lastaan ja mennä tilanteen vaatimalla tavalla eivätkä hyssyttele ja höösää.

Mojo hukassa.

Sain Sophieni valmiiksi. Hurja juttu! 2kk siihen meni mikä on omasta mielestä aika vähän.. Suuri työ ja nyt se on ohi. Mun käsityömojössani on siis aukko.

Sellanen siitä nyt tuli. Mitannu en kuitenkaan ole mut seison tossa sohvalla ja levitän käsillä sitä ja silti se osuu vielä sohvaan. Veikkaisin et joku 160cm leveys ja pituus joku vajaa 2m ehkä. Lemppariviltti se kyllä on :)

Tää kyllä tapahtuu joka kerta kun saan työn valmiiksi. Mojo hukkuu ihan totaalisesti. Mulla on ihan todella paljon keskeneräisiä töitä että periaatteessa kyse ei ole sellasesta etteikö olis tekemistä. Mikään vaan ei kulje, niinku ollenkaan.

Alotin mä yhen uuden kyllä vaikkakaan sekään ei kulje silleen ku pitäs. Vuosirenkaat-maton. Virkkaan siis ihan perus ympyrän ja sitte jälkikäteen lisään noi värilliset renkaat. Tuleepahan mietittyä samalla sit omaa historiaakin ja käytyä niitä asioita läpi. Pelottaa se kohta kun niin moni ihminen kuoli että kuinka pitkä musta kohta siinä sitten on..

Kirpasee kyllä kattoa tota omaa projektilistaa Ravelrys ja huomata miten kauheesti mulla on kesken. Kaikki vielä todella kivoja juttuja mut ei vaan kulje mikään :/

**

Alotin muuten lääkityksen jonka pitäs auttaa tähän mun syömisjuttuuni. Lisäis ruokahalua jne. Toistaseks on omasta mielestä toiminu jotenkuten. Vähän vielä kaipaisin lisää porkua mutta lääkäri ohjeisti että tuota syödään nyt tuolla annoksella pari kk ja katotaan sitten uudestaan et pitääkö nostaa vielä. Painoa käski seurailemaan ja oon nyt vähän katellu mut ois kyl pitäny tarkistaa ENNEN kun aloin tota syömään. Et tietäs mistä ois lähteny liikkeelle.

Olipas nyt tällänen töksähtelevä kirjoitelma.. ei siis tääkään kulje.