29.11.2014

Hyvän mielen lauantai. (Vähän omia ajatuksia työkokeilusta jne)

Eilen olikin kiireinen ja kiva päivä. Nukuin taas pommiin (niinkuin oon tehnyt melkeen joka päivä parin viikon ajan) ja töihin menin vasta kymppiin. Onneks on liukuva työaika ja onneks on tehty tunteja sisäänki. Varsin kiireinen päivä kuitenkin ja huomaan et mä pystyn paremmin koko ajan toimimaan asiakkaiden kanssa kun tuotetuntemus paranee, jei! Tehtiin pomon kanssa uus sopparikin kun nykyinen loppuu parin vkon päästä. 5kk tuun siis olemaan tuolla ellen muuta työtä löydä.

Mähän olen siis työharjoittelussa. Tuosta on monet montaa mieltä ja yleensä vielä täysin vastaan aihetta. Itsekin olen ollut. Nyt kuitenkin mulla olis vaihtoehtona "olla vaan" kotona ja odottaa että löydän työtä tai sitten olla lähestulkoon omalla alallani tuolla paikassa työharjoittelussa. Taustaa sen verran että keväällä olin pajatoiminnassa joka on lähes vastaavanlaista mutta vähemmän työmäistä. Neuloin/virkkasin siellä tuotteita myyntiin omaan tahtiini ja aika paljon sain tehdä sitä mitä halusin. Tuonne pyysin itse omatoimisesti päästä kun meinas pää hajota himassa siihen "vain olemiseen". Tuolla sitten sain kuulla että on tämä nykyinen duunipaikkani mihin ottavat porukkaa työharjoitteluun. Itse pyysin sinne päästä ja pääsinkin. Edelleenkin monet on tuosta montaa mieltä ja tavallaan ymmärrän kyllä ne vastapuolenkin kannat.

Oma asenne tuohon työkokeiluun/harjoitteluun on että todellakin olen mieluummin siellä "ilmaisena työvoimana" kun vain olisin kotona. Joka ikinen päivä kun olen tuolla ollut (kolme viikkoa tähän mennessä) niin olen tykännyt siellä olla. Duuniporukka on varsin kiva, eräs duunikavereista on kotoisin lontoonkielisestä maasta joten saan kielitaitoani harjoitettua joka päivä, käsiteltävät tuotteet ovat varsin miellyttäviä joka myös hieman näkyy lompakonkin painossa :D Tiedostan että en ole tuolla lopunelämääni mutta teen duunin niin hyvin kun voin ja toivon saavani hyvän työtodistuksen ja hyvän suosittelijan myöhemmissä työnhauissa.

Kyllähän se vähän korpeaa että ei saa palkkaa työstä mutta paempi tääkin kun ei-mikään kotona.

Noniin, takaisin ruotuun ja alkuperäiseen aiheeseen. Kiireisen duunipäivän jalkeen kiirehdin kotiin ja koitin kiirehtiä itteni kuosiin ja kamat mukaan mitä illalla vois tarvita. Ois pitänyt ottaa kuva naamarista ja vaatteista koska aika hyvin mielestäni onnistuin. Enipoo, klo 15:09 huomasin että kappas, juna lähtee 15:23 ja mä olen edelleen kotona, FAK! Pienellä kiireellä siis asemalle ja enemmän kiireellä ostin lipun ja ehdin hyvin junaan. Siis junaan matkalla helsinkiin.

Jälleen joudun selventämään .. Oltiin ystävä R:n kanssa suunniteltu sellainen ylläri hänen äidille jolla on nyt hieman ollut suruja ja olin hieman huolissani ollut jaksamisesta. (Silloin kun isä kuoli niin tämä äiti kyseli kovasti mun jaksamista ja sellaista..) Ylläri siis oli että R:n lisäks mä ja R:n sisko mennään tälle äidille ja viedään ruokaa ja juomaa ja pelejä mukana. Sellainen ylläri extempore istujaiset siellä siis. R:n äiti luuli siis että viettää äititytärillan kahdestaan R:n kanssa mutta totuus olikin toinen.

Back to the story.. Mulla oli niin kivaa!!! Jotenkin jännitti koko päivän kun en tienny oikeen mitä oottaa mutta aivan turhaan. Oli ihan sairaan kivaa ja naamakin tais kerran krampata kun nauratti niin kovasti.

Nyt aamulla ei ollut edes krapulaa. Varsin fiksusti join siis. Broidi oli taas kiva ja haki mut helsingistä illalla. Normaalista poiketen me juteltiin koko automatka. Normaaliahan ois tälläisissä hauissa että ei jutella ihan hirveen kauheasti mutta nyt olikin kiva poikkeus. Pyysin broidin meillekin jouluksi ja sanoin että ei ollenkaan huolehdi mistään lahjajutuista kun tiiän että sillä on rahasta tiukkaa. Mulle riittää se että se tulis meille jouluna. Lupas tulevansa :)

**

Tänään siis en o tehnyt viel mitään. Korostan että vielä. Tuli sellainen ompeluolo. Mietin et voisin rykästä muutamat pipot kun tuota kangastakin on saattanut kertyä jonkun verran. Voisin kaulurinki tehä itelleni ja ehkä likoillekin jos ne sellaset tahtoo. Tarttis jaksaa ettiä myös jostain kaavat likoille huppariin ja collegehousuihin. Toistaseks siis vasta ajatustasolla että josko tekisin.

Tovin päästä pitäs lapset viedä mummilaan ja alkaa laittaa itteesä valmiiks ystävien glögi-iltaan. Ihan superia nähä taas pitkästä aikaa. Siellä tosin saan megasuuren kateellisuusolon kun heillä on ehkä hienoin koti ikinä. Olen tämän myös ääneen sanonut useaan kertaan. Vitsin hyvä mieli siis illastakin taas :)

Nyt kun mietin mitä just kirjoitin että pitäs ommella ja ja ja ja sitte viel likat hoitoon ja ittensä siistiks jne ni on muuten aika paljon puuhaa jos aikaa tähän kaikkeen on noin viis tuntia :D





1 kommentti: